Pikkujoulukauden avajaiset
01.12.2007 (Keikkapäiväkirjat)
Lauantai 1.12.
Vanha ylioppilastalo, Helsinki
Vähiin käy ennen kuin loppuu, keikkavuosi nimittäin. Pääkaupunkiseudun keikkoja on tänä vuonna ollut miellyttävän useita, vuoden viimeinen reissu osui juhlavasti ydinkeskustaan, perinteikkään Vanhan ylioppilastalon suureen saliin. Illan juonena oli ainejärjestön bileet, joiden vetonaulaksi meidät oli kiinnitetty.
Saavuin Helsinkiin jo torstaina muiden keikkojen yhteydessä. Klausin ja minun aikataulut olivat lauantaina sen verran mutkikkaat, että oli pakko jättää soundcheck väliin. Kävin kuitenkin aamuisen levykauppakierroksen yhteydessä kasaamassa kosketinkioskini jo valmiiksi lavan reunalle toverini Sebastian Leinon ystävällisellä avustuksella.
Päivä meni muissa puuhissa, ja ilta saapui hiljaa huoahtain. Keikkamme oli määrä alkaa jo yhdeksän aikoihin. Nopea suihku Kallion majapaikassa ja sitten Sebastianin kanssa kohti keskustaa. Tarkoitus oli pyörähtää siskon tupaantuliaisissa ennen Vanhalle siirtymistä.
Löysimme tupareihin, jonne saapui tovin kuluttua myös Klaus. Hetken aikaa ehti jutella keikkaa edeltävän hermostuksen vallassa tuttujen ja tuntemattomien seurassa, kunnes oli aika siirtyä keikkapaikalle.
Tervehdimme järjestäjät ja siirryimme takahuoneeseen, joka sijaitsi niin monen mutkan takana, että Spinal Tap -henkinen keikanaloittamiseksyminen olisi ollut hyvin todennäköinen ilman opastekylttejä. Yhytimme tekniikan edustajat, joille annoimme intronauha-cd:n sekä lyhyen ohjeistuksen siitä, miltä homman tulisi kuulostaa.
Viimeistelimme takahuoneessa settilistan ja siirryimme lavan läheisyyteen odottelemaan edeltävän esityksen loppumista. Esityksen loputtua siirsin nopeasti valmiiksi pystytetyt kamani lavan edustalle. Nopea linjojen tarkastus, jonka aikana myös lavasoundi säädettiin kohdalleen ja sitten odottelemaan keikkaa lavan sivustalle.
Juontajat kävivät spiikkaamassa meidät lavalle, ja kohta intronauhan junakuulutukset jo kaikuivatkin isossa salissa.
Lavan edusta näytti kohtalaisen hyvin miehitetyltä, ja hienosti tuntuivat ihmiset osaavan varsinkin uuden levyn kappaleet. Oma soitto kulki hyvin varsinkin ensimmäisten biisien aikana ja muistin ilokseni edelleen Screamin keikalla lanseeraamiani uusia soundeja. Jossain vaiheessa onnistuin tosin sekoilemaan kunnolla joissain hyvinkin tutuissa kappaleissa. Lavasoundikin kääntyi jossain vaiheessa kummallisen epäselväksi.
Yhtä kaikki, selkeästi plussan puolelle meni tämäkin keikka. Yleisö oli mukana erittäin hyvin, ja saimme epäilemättä aika paljon uusiakin ystäviä musiikillemme. Tällaista voi päätellä ainakin siitä, että levyjämme oli myyty keikan jälkeen lipputiskiltä varsin mukavasti.
Varsinaisen setin jälkeen huomasimme, että soittoaikaa olikin vielä kosolti, koska olimme onnistuneet aloittamaan keikan niin hyvissä ajoin. Näin ollen encoreille oli hyvin tilaa. Joulun alla oli tietenkin pakko soittaa harvemmin kuultu joulubiisimme Beibi, nyt on jouluyö. Sen lisäksi intouduttiin versioimaan taas pitkästä aikaa Aikakonetta. Keikka päättyi herkästi Pielisjoen myötä.
Keikan jälkeen lyhyt hengähtäminen takahuoneessa, ja yhyttämään salin puolelle keikkaa katsomaan tulleita ystäviä. Ystävien kanssa ilta vierähtikin rattoisasti järjestäjän organisoimilla jatkoilla Uuden ylioppilastalon tiloissa.
Mukava reissu oli jälleen kerran, kiitokset kaikille läsnä olleille! Nyt odottelemaan innolla tämän viikonlopun vuoden päättäjäiskeikkaa, nähdään siellä!
-Wilhelm