Pallosalaman kappaleita, osa 4
14.03.2013 (Levypäiväkirjat, Pallosalama)
Askel
Klaus: Askel syntyi erästä musiikkiteatteriproggista säveltäessä. Halusin tehdä roolihenkilölle äärimmäisen voimaannuttamiskappaleen. Taisteluhenkisiä woo-oo -huutoja sekä ratsastuskomppi. Ei se sitten kuitenkaan loppujen lopuksi istunut kokonaisuuteen, mutta Ukkosmaineen uudeksi kappaleeksi se oli hyvinkin innostava. Ajattelin että nyt tehdään jotain ihan uudenlaista! Wilhelmkin piti kappaleesta ja siihen tehtiin kimpassa poikkeuksellisen työlään prosessin kautta uusi teksti.
Askelta kuunnellessa tajuaa kuinka pitkä aika Pallosalama-levyn tekoon on käytetty. Tämä ensimmäisenä singlenä julkaistu kappale tuntuu vanhalta raidalta verrattuna vaikkapa nimikappaleeseen. Mikäli Askel olisi äänitetty vasta syksyllä 2012, olisin varmaan halunnut siihen oikeat rummut parin muun silloin äänitetyn kappaleen tapaan. Mutta toimii se kyllä näin elektronisestikin. Varsinkin veljeni tekemän upean videon kera!
Wilhelm: Sanoitusta kyllä väänneltiin ja käänneltiin, mutta se kannatti! Tekstillisesti tämä antoi mielestäni myös suuntaa tulevalle levylle: muutosaiheisia biisejä oli kyllä tätä tehdessä jo muitakin, mutta tämä ehkä sysäsi rohkeammin sinne suuntaan. Kappaleesta on tullut paljon kivaa palautetta, monet tuntuvat saaneen tästä voimaa itselleen.
Titanicin keulassa
Klaus: Titanicin keulassa ja Niin sen pitikin mennä on erittäin liikuttava biisikaksikko minulle. Olen purkanut niihin henkilökohtaisen elämäni viime aikojen vaikeuksia.
Wilhelm: Titanicin keulassa kasvaa hauskasti alun elektromeiningistä kertosäkeeseen tultaessa oikeiden rumpujen ajamaksi. Biisiä sovitettaessa kehittelin tähän vähän eurodance-henkisen alkuriffin. Jonkin oudon päähänpiston seurauksena päädyin kuitenkin soittamaan sen synan sijasta mandoliinilla, joka johti siihen että mandoliinia kuullaan biisissä muutenkin. Hauskaa vaihtelua äänimaisemaan ja myös eräänlainen kumarrus suuresti ihailemamme Leevi & The Leavingsin suuntaan.
Pallosalaman kappaleita, osa 3
13.03.2013 (Levypäiväkirjat, Pallosalama)
Liian paljon kahvia
Klaus: Tämä kappale oli hyvin tekstilähtöinen, halusin tallentaa ajatuksiani hieman epätoivoisesta suunnan etsimisestä. Ei se oikein onnistunut. Sävelsin kuitenkin tekstistä kappaleen, johon Wilhelm kirjoitti sanat aika pitkälle uusiksi.
Tykkään tämän kappaleen stemmalauluvetoisuudesta ja siitä että rakenne on epäperinteinen mutta hyvin loogiselta tuntuva. Lopullisen version tunnelma on yllättävänkin melankolinen siihen nähden mitä tällä alun perin hain. Varsinkin tässä levykokonaisuudessa.
Wilhelm: Kappaleen luonne tosiaan muuttui tekstin uudistamisen myötä jonkin verran. Nappasin Klausin tekstistä ne kohdat joista pidin ja otin vapauden rakentaa niiden pohjalta tavallaan puhtaalta pöydältä uuden tarinan joka mielestäni sopi sävellyksen tunnelmaan. Tykkään tästä biisistä kovasti, minulle tästä välittyy selviä kuvia.
Liian paljon kahvia on selvästi levyn tunnelmallinen ääripää: toisessa päässä lienee avausraita Pallosalama. Tätä biisiä harkittiin pitkään levyn päätösraidaksi, mutta halusimme lopulta mieluummin päättää levyn riehakkaammin, vaikka tämäkin kappale sisältää melankoliasta huolimatta paljon toivoa. Totesimme kuitenkin että vinyyliajattelun mukaan tämä on viidentenä kappaleena kymmenen biisiä sisältävällä levyllä ikään kuin A-puolen päätösraita.
Kappale on tällä kielisoittimien sävyttämällä levyllä siksikin poikkeava, että se on toteutettu kellopeliä lukuun ottamatta täysin pelkillä syntetisaattoreilla: rumpuraita on ohjelmoitu, mutta esimerkiksi bassot on soitettu Rolandin analogisyntetisaattorillani. Mutta biisi on tosiaan lauluvetoinen, synasovitus on hyvin minimalistinen.
Pikanttina yksityiskohtana kerrottakoon, että olemme molemmat äänittäneet tähän omissa kodeissamme kahvinkeitintä: biisi alkaa kahvinkeiton äänillä. Sitten vaan arvailemaan: kummanko kahvinkeitin on stereokuvassa vasemmalla ja kummanko oikealla puolella? Ja mikä tärkeintä: kummassako on parempi soundi?
Vauhtisokea
Wilhelm: Tämän työstäminen oli hauskaa. Kappaleen idea tuli muistiinpanoja penkoessa käsiin osuneesta vanhasta kirjeestä, jossa mainitaan vauhtisokeus. ”Vauhtisokea” kuulosti heti otsikolta, joka antaa selvät mielikuvat siitä miltä kappaleen tulee kuulostaa. Nopeutta! Myöhemmin hoksasin että Tuomari Nurmiolla on samanniminen kappale, mutta Nurmion biisi liittyy päihteiden käytön nurjaan puoleen kun taas meidän kappaleemme tarina kertoo jostain aivan muusta.
Tämä haluttiin toteuttaa nimenomaan eräänlaisena hybridinä, eli bändisoittimien ja elektronisen meiningin yhdistelmänä. Niinpä rumpukomppi on ohjelmoitu, bassot soitettu halki biisin, ja säkeistöjä ja välisoittoja dominoivat sähkökitarat.
Kappaleen c-osassa on muuten hauska soitannollinen ratkaisu basson suhteen. Osan pohjaääni on H, ja tuntui siltä että normaalivireisen basson kaulalta otettuna H soi osan tunnelmaan nähden liian kirkkaasti. Mietiskelin että pitäisikö lainata jostain viisikielinen basso, kunnes totesin että kyllähän nelikielisen basson E-kielen voi virittää kvartin alemmas. Kaikki bassoa joskus soittaneet tietänevät mitä tuollainen aiheuttaa, kun instrumentti on säädetty eri viritykseen: kieli lerpattaa noin alas viritettynä melko löysällä. Lerpatus kuitenkin sopi osaan erityisen hyvin, eikä vireenkään kanssa ollut ihan supertarkkaa sillä osassa ei ole mitään melodista. Saadakseni bassoon vielä himpun lisää lätinää soitin osan hakaten kieltä peukalolla otelautaa vasten. Levyn miksannut Hannu totesi raitoja läpi käydessään c-osan basson olevan ”rajumpi kuin Trujillo”.
C-osassa on myös osuuksia, joiden takia vähän pelkäsin saavani varoituksen taloyhtiöltä. Äänitin kappaleeseen kotonani (en ollut tuolloin vielä saanut omaa työhuonetta) useita raitoja kitarakiertoja, ja pakko oli tietenkin myös testailla että mikä kitara kiertää parhaiten. Pääasiassahan kierron aikaansaamiseksi vahvistimen täytyy olla suhteellisen kovalla. Pahoittelut vielä jälkikäteen naapureille. Mutta osasta tuli kyllä hyvä!
Klaus: Tässä hurjan villissä kipaleessa on tämä niin sanottu Pendulum-komppi! Pidän kovasti kyseisestä poljennosta ja tiedän että se on jo pois muodista. Mutta minusta on tärkeää olla välittämättä muotivirtauksista, niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Yleensä ihmiset ajattelevat niin, että on paheellista ja epäomaperäistä tehdä asioita jotka ovat muodissa. Mutta sekin voi olla itseäsi vastaan tekemistä, jos se muodikas juttu kerta kaikkiaan on se sinun oma juttusi. Minua esimerkiksi huvittavat sellaiset hipit jotka lopettavat pitämästä jonkun mallisia housuja sen takia kun kaikki muutkin pitävät sen mallisia housuja ja niitä on nuorisovaateliikkeet täynnä. Pöh, sittenpähän menet muodin mukana sen yhden kevään ajan ja syksyllä voit taas sitten olla epämuodikas niiden viime kevään farkkujesi kanssa.
Pallosalaman kappaleita, osa 2
12.03.2013 (Levypäiväkirjat, Pallosalama)
Hau hau
Klaus: Pidän tämän kappaleen ysärihenkisistä soundeista aivan erityisesti. Rummut kuulostavat mainiolta. Lisäksi olin tätä tehdessä juuri opetellut tekemään äänityssoftallani Logic Pro:lla niin sanotun side chain -kompressoinnin. Siinä esimerkiksi syntikkaraidan volyymi laskee aina bassorummun iskun ajaksi, mikä saa aikaan tanssimusiikissa usein kuultavan pumppausefektin. Äänitysasioihin perehtyneelle tämä on ihan perusjuttuja, mutta kylläpä innostuin kun itse osasin moisen tehdä!
Hau haun sävel ja sanat syntyivät hyvin nopeasti laivamatkalla istuessa. Kirjoitin sanat muistivihkoon ja kun pääsin kotiin niin hain nopeasti kitaralla soinnut ja tein akustisen demon. Silloin kun kappale syntyy näin helposti niin joskus tuntuu että ei tämä voi riittää, pitäisi tehdä enemmän töitä tai jotain. Mutta jos se on siinä niin se on siinä.
Wilhelm: Tätä soitettiin muutamalla syksyn keikalla, ja kappale tuntui toimivan varsin mukavasti. Levyversio on tietenkin hyvin erilainen, erittäin elektrovoittoinen kertsiin asti jossa kitarat tulevat isommin mukaan palettiin. Klausin tekstistä tykkään kovasti, tämä onnistuu kuvaamaan mielestäni hienosti hetken jossa ollaan muutoksen keskellä, siirtymässä yhdestä elämänvaiheesta toiseen.
Lumipallo
Wilhelm: Tämän kappaleen syntytarinaan liittyy eräs hyvin kummallinen käänne.
Alkuvuonna 2012 uusia biisejä kirjoittaessamme kävin läpi vanhoja muistiin kirjaamiani ideoita. Vastaan tuli lyhyt osa, jonka ympärille olin yrittänyt kirjoittaa biisiä jo aiemminkin: melodian pätkä sekä neljä riviä tekstiä.
Tykkäsin osasta edelleen, joten päätin kokeilla josko nyt onnistuisin tekemään sen ympärille kokonaisen laulun. Osa on sillä tavalla jännä, että se kuuluu selvästi kahden eri osan väliin. Päätin siis yrittää tehdä siitä bridgen, ja fiilistelin sanoitusmaailmaan liittyvää kertosäettä.
Saatuani kertosäkeen yhdistettyä bridgeen minulta puuttui siis kappaleen molemmat säkeistöt. Mielikuva siitä minkälaisesta asetelmasta ja tunnelmasta kappale kertoo oli kuitenkin selkeä, joten lähdin kirjoittamaan säkeistöjä.
Hiottuani tekstiä aikani tarkastelin biisiä kokonaisuutena. Olin tyytyväinen biisin tekstiin, joka tuntui tavoittavan haetun tunnelman sekä säkeistöjen staattisuuteen joka tuki tekstiä. Mutta jokin tökki muuten. Johtuiko se bridgestä? Siirsin sen paikkaa, tein kappaleeseen viitteellisen soolon jonka jälkeen osa tuli ja kappale jatkui sen jälkeen vielä yhdellä kertosäkeellä.
Lähetin demon Klausille, joka totesi kertosäkeeni olevan hyvä mutta kappaleen muuhun luonteeseen nähden turhan mutkikas. Klaus suoristi alkuperäisen melodiani ja soinnutukseni. Yhtäkkiä kappale tuntui heräävän eloon ihan uudella tavalla. Lisäksi kappaleen loppuun syntyi instrumentaalinen c-osa.
Mikä tässä syntytarinassa on sitten kummallista? No se, että kun kappaleessa oli uusi kertosäe ja kaikki elementit kohdallaan, totesimme että ainoa ylimääräinen osa oli se kyseinen neljän rivin pätkä jonka ympärille koko kappale oli rakentunut. Niinpä se päätettiin jättää pois. En siis onnistunut vielä hyödyntämään tuota osaa, mutta se toi mukanaan kappaleen joka on yksi omia suosikkejani uudella levyllä. Toivon salaisesti että tuo lyhyt osa on jonkinlainen maaginen lauluntekijän taikinanjuuri, josta voi leipoa kappaleita loputtomasti ilman että tarvitsee koskaan käyttää sitä…
Klaus: Lumipallossa ja Pallosalamassa kuullaan minun korkeaa falsettiani. Olen viime aikoina jotenkin oppinut käyttämään sitä entistä paremmin ja se miellyttää omia korviani kovasti. Suomalaisessa pop-musiikissa lauletaan yleensä aika matalalta, täällä on paljon hyviä baritoneja. Joten ehkäpä tämä korkea joikailu erottaa meidät pop-musiikin massasta positiivisella tavalla. No okei, aika moni muukin asia erottaa meidät siitä massasta.
Soitan harvoin mitään instrumenttia Ukkosmaineen levyillä, mutta tässä soitan ensimmäisen a-osan aikana Microkorg-syntikkaa. Asia on mainitsemisen arvoinen, koska sain soittimen kaveriltani Ilulta melko halvalla ja yksi kaupan ehto oli, että soitinta pitää tulla levylle. Selvä. Lumipallon lisäksi joihinkin levyn kappaleisiin on tehty robottimaisia laulujuttuja Microkorgin vocoder-efektin läpi.
Tätä seuraavaa asiaa ei ehkä kannattaisi kertoa, koska se saattaa osittain haitata jonkun ihmisen kuuntelunautintoa. Lopeta tämän tekstin lukeminen nyt. Varoitinpahan. Säveltämäni c-osa muistuttaa monen kaverin mielestä Von Hertzen Brothers –yhtyeen hienon Let Thy Will Be Done –biisin kertosäettä. Sama sointukuvio ja viimeinen sointu jää roikkumaan pitkäksi aikaa. Juu ei ollut tarkoitus matkia. Ihan vahingossa kävi tämä. Enkä sitä paitsi itse pidä synamelodiaa kovinkaan samanlaisena kuin sitä Hertzeenien woo-oo-oo:ta. Mutta moni muu on pitänyt. Höh. Anteeksi Von Hertzen Brothers. Tai ei oikeastaan. Ähäkutti. Mahtavan c-osainstrumentaalin sävelsin!
Pallosalama ilmestyy tällä viikolla, blogissa uusi juttusarja!
11.03.2013 (Uutiset)
Ukkosmaineen uusi albumi Pallosalama ilmestyy tällä viikolla, perjantaina 15.3.! Salamablogissa alkaa tänään juttusarja nimeltään Pallosalaman kappaleita, jossa Klaus ja Wilhelm kertovat mietteitään tulevan levyn biiseistä. Blogiin päivittyy tällä viikolla joka päivä kirjoitus kahdesta biisistä. Juttusarja etenee levyn kappalejärjestyksen mukaisesti, joten ensimmäisenä on vuorossa levyn avausraita Pallosalama, sekä toisena tuleva Draaman kaarella.
Pallosalaman ehtii vielä tilata ennakkoon julkaisupäiväksi kotiinkuljetettuna Levykauppa Äxän kautta. Levynjulkistamiskiertue alkaa Helsingin Semifinalista lauantaina 23.3., ennakkolippuja voi tilata täältä. Kiertueeseen otettiin varaslähtö viime lauantaina Tallinnasta, kuvia keikasta on katsottavissa täällä.
Pallosalaman kappaleita, osa 1
(Levypäiväkirjat, Pallosalama)
Pallosalama
Wilhelm: Tämä kappale sai alkunsa minulle loppuvuonna 2011 vaihtokaupan kautta päätyneestä keltaisesta Ibanez-kitarasta. Olin kitaran saadessani innoissani humbucker-mikkien ja lukkotallan mahdollistamista soittojutuista: vähän kuin olisi palannut teini-ikään, jolloin musiikin kuuntelu ja oma kitaransoitto keskittyi pääasiassa metalliin.
Muistan että oli kaunis ja aurinkoinen kevättalven päivä alkuvuodesta 2012, kun mietin kitara sylissäni miltä haluaisin levymme avausraidan kuulostavan. Mielessä oli aurinkoinen, energinen ja positiivinen tunnelma. Parisen tuntia ajatuksen ympärillä improvisoituani oli kasassa kappaleen introriffi, jonka ympärille kappaletta alettiin rakentamaan.
Kappaleen teksti lähti rakentumaan aiemman idean pohjalta. Olin kirjoittanut kappaleen avausrivin ”pallosalamana siniseltä taivaalta” muistikirjaani jo varmaan viisi-kuusi vuotta sitten. Muistan vielä hetken, kun se palautui hakematta mieleeni: olin nelosen raitiovaunussa matkalla Katajanokalta keskustaan. Rivi välähti päähän ja tajusin samalla hetkellä että tulevan levymme täytyy alkaa noin. On outoa ja samalla älyttömän hauskaa miten jotkut vanhatkin ideat löytävät paikkansa kuin itsestään.
Saatuani kappaleen rungon valmiiksi lähetin demon Klausille, joka totesi biisin toimivan mutta kertosäkeen olevan liian monotoninen biisin muuhun iskevyyteen, mikä olikin täysin totta. Klaus teki uuden kertosäkeen ja siirsi minun alkuperäisen kertosäkeeni hieman muokattuna kappaleen loppuun c-osaksi (siis se osa jossa lauletaan ”minä pidän silmät auki”). Ensimmäistä kertaa Klausin kertosäkeen demon kuullessani tuli kylmät väreet. Fiilikseen pohjautuvissa hommissa (joita musiikki vahvasti on) se on melko takuuvarma merkki siitä, että meininki on kohdillaan.
Kappaleen toteutuksessa halusimme mennä lähelle alkuperäistä demoa, joka oli äänitetty kitaravoittoisesti. Niinpä tämä on yhtyeemme ensimmäinen biisi, jossa pääosaa näyttelevät kitarat, kosketinsoitinraidat ovat tässä lähinnä lisämausteena. Lisäksi Joni Leino soitti tähän energisen rumpuraidan. Hän tajusi heti biisin juonen kysyessään ohjeistukseksi ”eikös tämä ole sellainen kappale, jossa soitetaan mahdollisimman paljon?”.
Draaman kaarella
Klaus: Tämän kappaleen idea lähti liikkeelle Koodi-nimisen artistin ensimmäisen EP:n äänityksissä. Tein levylle tuotantohommia ja soitin koskettimia. Eräässä Koodin kappaleessa lauletaan että meistä tuli sitä ja tätä, draaman kaarella ja surullisella lopulla. Ajattelin että itse kohellan mieluusti ihmissuhteisiin aina melkoisella vauhdilla, eli tavallaan ”kurvaan draaman kaaren liian kovasti”. Metsäänhän siinä yleensä mennään. Mutta jos molemmat osapuolet pysyvät kyydissä ja pitävät kiinni toisistaan, pysytään tiellä ja kyyti on ihanaa. Tästä lähti liikenteeseen teksti, josta muodostui Ukkosmaineelle hyvä kipale.
Erityistä tämän kappaleen rakenteessa on se että ensimmäinen ja toinen a-osa ovat melodialtaan ja soinnutukseltaan tyystin erilaisia. Molemmat a-osat tuntuivat hyviltä, joten mietin että käytetäänpä sitten molemmat.
Wilhelm: Draaman kaarella oli ekoja kappaleita, jotka valmistuivat tälle levylle, teimme tämän samoissa sessioissa kuin ekana singlenä julkaistun Askeleen. Kun syksyllä tsekkasimme biisiä uusin korvin, totesimme että kaikki toimii muuten, mutta kappaleen pääriffi pitää kuitenkin soittaa oikeilla sähkökitaroilla: aiemmin ne oli soitettu synakitaralla ja se kuulosti turhan köykäisesti. Synakitararaita jätettiin kuitenkin miksaukseen mukaan, oikean ja muovisen kitaran sekoitus on hauskankuuloinen. Draaman kaarella on levyn toisena kappaleena tehokas seuraaja Pallosalaman energiaryöpylle. Yleisesti ottaen tykkään siitä, kun bändien levyt alkavat sellaisella ”luulot pois” -mentaliteetilla. Toki poikkeuksiakin on, mutta meidän bändimme ja varsinkin tämän levyn kohdalla tuntui selviöltä että aloituksen on oltava dynaaminen.
Pallosalama ilmestyy viikon päästä!
08.03.2013 (Uutiset)
Ukkosmaineen viides studioalbumi Pallosalama ilmestyy tasan viikon päästä, perjantaina 15.3.! Musiikki-sivulle on lisätty vielä yksi maistiaiskappale tulevalta levyltä: Titanicin keulassa valittiin yhtyeen Facebook-sivulla olleen äänestyksen perusteella. Pallosalaman ehtii vielä tilata itselleen kotiinkannettuna julkaisupäiväksi Levykauppa Äxästä.
Levynjulkistamiskiertueeseen otetaan varaslähtö jo tänä viikonloppuna Tallinnassa tehtävän keikan myötä. Tuleva keikka on huomioitu mukavasti paikallisissa medioissa: Rada7-musiikkisivuston haastattelu on luettavissa täällä, Elu24-sivuston uutinen keikasta puolestaan täällä. Pallosalaman tiimoilta on ollut toki juttua myös suomalaislehdistössä: Itä-Suomen ylioppilaslehti Uljaassa julkaistun jutun voi lukea tästä.
Ukkosmaine toivottaa aurinkoisia kevätpäiviä, nähdään pian keikoilla!
Pallosalama-videotiedote
14.02.2013 (Levypäiväkirjat, Pallosalama)
Tiedote 14.2.2013
Julkaisuvapaa heti
Ukkosmaineelta uusi musiikkivideo, viides studioalbumi ilmestyy maaliskuussa
Joensuulaislähtöinen Ukkosmaine on julkaissut tänään uuden musiikkivideon, joka pohjustaa maaliskuun 15. päivä julkaistavaa Pallosalama-albumia. Pallosalama-levyn nimikappaleesta tehty video on katsottavissa levy-yhtiön YouTube-kanavalla osoitteessa www.youtube.com/jukirecords
Yhtyeen viides levy katkaisee pitkähkön tauon studioalbumien välillä, edellinen levy Oletteko te tosissanne? ilmestyi vuonna 2010.
- Alun perin tämän levyn piti ilmestyä jo viime vuoden lopulla, kertoo solisti Klaus Thunder.
- Matkassa oli kuitenkin paljon mutkia. Keväällä äänihuuleni tulehtuivat pahasti ja kesti pitkään ennen kuin laulu kulki taas normaalisti. Lisäksi kosketinsoittajallemme Wilhelmillä oli kiireitä kesällä 2012 levyn julkaisseen Hullut Hattuset -lastenmusiikkiyhtyeensä kanssa, joten pääsimme jatkamaan viime keväänä alkaneita äänityksiä täysipainoisesti vasta syksyllä.
Ukkosmaineen tulevan levyn nimikappaleesta tehty musiikkivideo on kuvattu Tallinnassa. Tallinnasta alkaa myös yhtyeen kevätkiertue.
- Kuvaukset tehtiin sataman lähellä sijaitsevan Linnahall-rakennuksen kattotasanteella, kertoo Ukkosmaineen kosketinsoittaja-kitaristi Wilhelm Meister.
- Pallosalama-biisi valittiin videobiisiksi sen energisyyden takia sekä siksi että se johdattaa sopivasti tulevan levyn teemaan. Levyn punaisena lankana on muutos, ja Pallosalama-kappaleen teksti kannustaa ottamaan muutoksen vastaan positiivisena voimana.
Pallosalama-kappale edustaa muutosta myös musiikillisella tasolla: kappaleessa pääosassa ovat kitarat, kun Ukkosmaine on totuttu aiemmin yhdistämään nimenomaan elektroniseen poppiin.
- Kappale syntyi kitaravetoisesti ja päätimme viedä vision loppuun asti, Meister kertoo.
- Tulevalla levyllä perinteisiä bändisoittimia on muutenkin nostettu sointipalettiin enemmän framille, mutta mukana on toki niiden ohella myös elektronista meininkiä. Kaikkinensa tuntuu siltä että tuleva albumi on sekä musiikillisesti että tekstillisesti monipuolisin ja vahvin albumikokonaisuutemme, odotan innolla että ihmiset pääsevät pian kuulemaan sitä!
Pallosalama ilmestyy 15.3., katso musiikkivideo!
(Uutiset)
Ukkosmaineen viides studioalbumi on nimeltään Pallosalama! Levy ilmestyy perjantaina 15.3. Levyn nimikappaleesta tehty musiikkivideo on katseltavissa alla, levyn kantta ja kappalelistaa pääsee puolestaan tutkimaan Musiikki-sivulla.
Yhtyeen kevään keikkoihin otetaan varaslähtö jo viikkoa ennen levynjulkaisua soittamalla kevätkiertueen avauskeikka Tallinnassa. Kevään varmistuneet keikkapäivämäärät ja -paikat ovat katsottavissa keikkakalenterissa. Lisäykset ovat mahdollisia ja toivottuja.
Ukkosmaine toivottaa hyvää ystävänpäivää ja rakkaudentäyteistä helmikuuta, nähdään keikoilla!